Paluu joogamatolle

Palasin kolme viikkoa sitten takaisin joogamatolle. Viimeksi olin joogannut Suomessa toukokuun alkupuolella. Välillä on vain aikoja, ettei tunnu vain saavan aikaiseksi aloittaa, etenkin täällä, kun on ollut paljon muutakin tekemistä. Mutta kun kerran joogan aloittaa, huomaa heti, että se ehdottomasti kannatti. Olo on meinaan keveä, keho vetreä ja mieli tavallista tyynempi. Minulle jooga tarjoaa hetken pysähtyä ja löytää uudelleen tasapaino kehon ja sielun välillä. Se on auttanut päästämään irti menneistä ja keskittymään tähän hetkeen, nauttimaan elämästä hyvinä ja huonoina hetkinä.

Ensimmäiselle joogatunnille osallistuin lähes 10 vuotta sitten silloisen kämppikseni innoittamana. Lajina oli astangajooga. Pidin harjoituksista, mutta silti se ei vienyt minua mukanaan. En löytänyt tarpeeksi innostusta jatkaa harjoittelua. Astanga keskittyi minusta liian paljon fyysiseen suoritukseen, ja jäin kaipaamaan jotain muuta. Jatkoin satunnaisesti eri joogalajien kokeilemista. Etsin sitä minulle sopivinta joogamuotoa. Kävin mm. hatha-, vinyasa- ja hotjoogassa. Kaikista tuli hyvä olo, mutta ne eivät silti tuntuneet täysin omilta, eivätkä ne temmanneet mukaansa. Kunnes löysin kundaliinijoogan vuonna 2012.

Kundaliinijooga yhdisti sulavasti fyysisen ja henkisen harjoituksen. Jokaiseen harjoituskertaan sisältyy alkulämmittelyt, harjoitussarja eli kriya sekä meditaatio. Kunkin harjoituksen jälkeen keho tuntuu vetreältä, mieli levolliselta. Tuntui, että olin löytänyt keinon rauhoittua, harjoituksen josta tuli hyvä olo.

Viime vuoden loppupuolella aloitin ensimmäisen kerran säännölliset kundaliinijoogaharjoitukset kotona, yleensä aamulla. Aluksi tuntui vaikealta herätä aikaisin ja aloittaa harjoituksen tekeminen kotona heti aamutuimaan, mutta muutamien viikkojen jälkeen heräsin jo itsestään ja innokkaana aloittamaan päivän tällä tavalla. Samaan aikaan kävin satunnaisesti joogasalilla saamassa ideoita ja oppimassa uusia harjoitussarjoja.

Olen nyt täälläkin ottanut tavaksi herätä aamuvarhaisella ja nousta kattoterassille joogamattoni kanssa. Rakastan sitä, kun lämmin tuulenvire tuntuu iholla, linnut laulavat, naapurin kukko kiekuu, vuohi määkii jossain kauempana. Muuten on vielä hiljaista, ympäristö herää hiljalleen uuteen päivään. Tuntuu hyvältä olla jälleen joogamatolla ja näissä maisemissa.