Ulko-ovellemme koputettiin alkuviikosta ja kysyttiin, haluaako äiti ostaa hallituksen myymän ja hintatuetun ruokakorin eli "la bolsa:n". Korilla olisi hintaa 3 000 bolivaria (kk-minimipalkka on 15 000 bolivaria), ja jakelupäivä olisi lauantai. Korissa oli tarkoitus olla peruselintarvikkeita, kuten riisiä, pastaa, kanaa, lihaa, maitoa, voita, öljyä, papuja.
Tämä on ensimmäinen kerta, kun mieheni äiti saa ostaa mainitun ruokakorin, sillä niitä ei ole ollut myynnissä Margaritan saarella, jossa asumme. Esimerkiksi Caracasissa ruokakoreja on ollut myynnissä enemmän. Tosin korin hinta ja sisältö vaihtelee paljon. Sen sisältöä ei ole standardisoitu, vaan käytännössä sinne laitetaan, mitä on saatavilla. Hallituksen ideana on, että ruokakori olisi viikottainen tai edes 15 päivän välein jaettava. Saa siis nähdä, milloin seuraava kori tulee tänne.
Lauantaina kori sitten saapui. Kassin kyljessä "bolivariaaninen hallitus taistelee ruokaturvasi puolesta". Kassin sisältö ei kuitenkaan ollut sloganin mukainen. Pari pussia pastaa, maissijauhoa, säilykesardiineja, maissiöljyä, yksi papupussi ja suolaa. Pakattu Venezuelassa.
Inflaatio on taivaissa, eikä rahat riitä täällä edes ruokaan. Ideana ruokakori on hyvä, sillä yritetään paikata tilannetta. Ruokakorin anti tosin ei riitä perheelle viikoksi, vaan ruokaa on pitänyt ostaa kalliilla hinnalla kaupoista, jos ylimääräistä rahaa on löytynyt. Monet ovat joutuneet karsimaan ateriansa yhteen tai kahteen päivässä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti