Vettä ei tule enää päivittäin, kuten aiemmin. Caracasissa asuvilla serkuilla vesi tulee noin joka 15. päivä, eikä heillä ole vesitankkeria. Inflaation myötä vesitankkerien hinnat ovat nousseet niin paljon, ettei monellakaan ole enää varaa hankkia sellaista. Monet, joilla ei ole vesitankkeria, ovat olleet pulassa, sillä heidän on täytynyt itse käydä hakemassa vesi kauempaa omilla vesikanistereillaan. Vedenhakuun tuhlaantuu monessa perheessä paljon aikaa ja vaivaa.
Kuivuus on koetellut Venezuelaa jo monta kuukautta. Sadekauden olisi pitänyt alkaa, mutta kunnon sateet viipyvät edelleen. Margaritan saarella on satanut muutamana iltana ja yönä, ei sen enempää. Vesipula tuntuu ja näkyy.
Suihkussa käydään nopeasti. Vesihana suljetaan saippuoidessa käsiä,
pestessä hampaita. Tavallisia vedensäästötoimenpiteitä, joita moni
venezuelalainen on nyt kriisin edetessä joutunut opettelemaan. Aiemmin vettä
oli saatavilla runsaasti, eikä sen säästämisestä juuri puhuttu. Nyt tilanne on
täysin toinen. Veden säästäminen on kaikkien huulilla.
Ja mitä viikottainen veden tulo meillä tarkoittaa? Muun muassa ulkona tuulenvireessä kuivuvia vaatteita.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti